Kemijärven Derbyn tarina

Ensimmäisiä ajatuksia IPP:n tarinan esille nostamiselle nousi esiin Veli-Matti "Veeku" Oinaan suulla viime vuoden keväällä, jolloin IPP:n perustamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta. Silloin mietimme Veekun kanssa, miten saisimme nostettua meille rakkaan ja tärkeän edesmenneen IPP:n historiaa, tarinaa ja sen merkitystä esille. Mukana tässä ideoinnissa oli myös Pekka Pernu. Ilmoille heitetyistä ajatuksista lopulta käytäntöön johtivat Veekun blogi ja Koti-Lappi lehdessä julkaistut Veekun kirjoitukset. Kirjoitusten aiheet ja tunteet niiden takana olivat meille yhteiset, mutta Veeku oli meistä se taitavin pukemaan ne sanoiksi. "Kirjoitusten aiheet olivat olleet vuosia sisällä, mutta nyt oli niiden aika tulla ulos", sanoi Veeku.

Seuraava sykäys tapahtui viime jouluna 2015. IPP:llä, KP-55:llä sekä hengessä mukana olevilla kemijärveläisillä jalkapalloihmisillä on ollut ainakin 20 vuotinen perinne joulupäivän/Tapaninpäivän kinkunpoltto-höntsäpeleistä Liikuntahallilla. Viime vuosina tämä perinne on kuitenkin jo hiipunut ja pikkuhiljaa kuivunut kokoon.
Viime jouluna tullessani Kemijärvelle joulun viettoon, tiedustelin näiden höntsäpelien kohtaloa, koska kovasti teki vuosien tauon jälkeen mieli päästä kinkkuja sulattelemaan vanhojen pelikavereiden kesken. Oltiin sitten Sami "Pikkis" Vartiasen kanssa yhteyksissä. Pikkis oli yhteydessä edelleen Vuonin Mikaan ja Mika edelleen Tapani "Suikka" Sipovaaraan. Niin hainkin Suikkasen joulupöydästä liikuntahallin ovea ja sen saunatiloja meille joulupäivän höntsäpelejä varten avaamaan.

Näiden joulupäivän höntsäpelien tiimoilta Pikkis kokosi sitten Watsapp-ryhmän vanhojen ja hiukan uudempienkin pelimiesten kesken. Tässä watsapp-ryhmässä sitten vaihdeltiin kuulumisia ja kerrattiin vanhat vitsit useampaankin kertaan. Pian keksittiin että jotain toimintaa pitäisi vanhalla porukalla saada aikaan ja kohta Jaani Reissu-Rankisen aloitteesta ideoitiin "korkeanpaikanleiri" Leville huhtikuussa. Siellä se idea sitten syntyi. Olikohan se saunan lauteilla tai korttipelipöydässä sen joku sanoi. "Haastetaan toi nykyinen KP:n edustusjoukkue!"

Kun korkeanpaikan leirin rasituksista oltiin jokainen tahoillamme pikkuhiljaa henkisesti ja fyysisesti selvitty, alkoi ottelun suunnittelu konkreettisesti.
Kun pelipäivä oli vihdoin toukokuun lopulla lyöty lukkoon, heittelimme ideoita toteutuksesta watsapp-ryhmässämme ja niistä moni päätyikin toteutukseen. Pääteemaksi nousi ajatus, jonka me kaikki jaoimme: Halusimme tapahtumalla kunnioittaa vanhaa rakasta seuraamme IPP:tä, koko sen historian aikana seuran eteen töitä tehneitä ihmisiä, mutta myös nostaa esille ja "buustata" koko kemijärveläistä jalkapalloilua ja sen nykyistä lippulaivaa KP-55:tä. Tottakai, ehkä tärkeimpänä, jokainen meistä halusi myös uudelleen kokea samalla porukalla ne linimentin tuoksuiset, yhteiset hetket pukuhuoneessa ja sieltä kentälle kävellessä lyödä "yläfemmat" Päkälle ovensuussa.

Tapahtuman promoamiseksi loimme intohimoisen, mutta ei-välttämättä-niin-nerokkaan "some-kampanjan", jollaista ei aikaisemmin ole Kemijärvellä tapahtumamarkkinoinnissa käytetty. Vaikka tarkoitus oli vakava, tuotettiin sisältö kemijärveläiseen ja IPP:läiseen tyyliin vahvasti pilke silmäkulmassa. Tehtiin puolipöljiä pelaajaesittelyä ja pari, ainakin meidän mielestä hirvittävän hauskaa promovideota. Veeku kirjoitti blogia, jota jaettiin netin syövereissä ja kirjoitukset Koti-lappiin sekä Lapin Kansaan toivat ottelun viimeistään niidenkin tietoon jotka, eivät vielä sosiaalisessa mediassa mukana ole.

Some-kampanjoinnin vuoksi moni sosiaalista mediaa seuraava on saanutkin kuvan, että allekirjoittanut ja Veeku ollaan tapahtuman takana. Antaisin kuitenkin isoimman kunnian järjestelyistä Vuonin Mikalle, joka meistä ainoana nykyään kemijärvellä asuvana teki ne "hartiahommat" pelin toteutumiselle.

Sitten odotettiin pelipäivää kuin lapsi joulua. Lennot varailin hyvissä ajoin ja pitipä sitä muutaman kerran käydä pelin alla hieman kentällä palloakin potkaisemassa. Itselleni, mutta varmasti myös monelle muulle joukkueessamme, ottelulla oli todella iso merkitys. Vaikka saan nykyään ammatikseni urheilun parissa touhuta ja olen päässyt kiertämään pukuhuoneissa SM- EM- ja MM-kilpailuissa ympäri maailmaa, ei missään ole ollut sellaista fiilistä kuin IPP:n linimentin hajuisessa pukuhuoneessa ennen ottelua tai pelireissuilta palatessa bussin takaosan korttiringissä.

Kiitoksia on paljon jo sanottu, mutta Suuret kiitokset vielä kerran kaikille, jotka olivat mukana tässä tapahtumassa.

"Nostalgia ei ole vain kaipuuta menneeseen aikaan ja paikkaan, se on myös kaipuuta menneisyyden sosiaalisiin suhteisiin ja arvoihin"

Antti Naakka, IPP #9

ps. Mitä seuraavaksi? Lupaan että tämä ei jää tähän. IPP tulee taas. Ensi kesänä tullaan järjestämään sellainen tapahtuma saman aiheen ympärillä, mitä ei olla koskaan ennen Kemijärvellä nähty..."

Julkaistu KotiLappi lehdessä 5.8.2016